Pyhäinpäivää juhlitaan aina lauantaina lokakuun lopussa tai marraskuun alussa. Silloin muistetaan poisnukkuneita läheisiä ja viedään haudoille kynttilöitä. Tunnelmalliset kynttilämeret valaisevat hautaismaita. Jos haudalle mennään vain kerran vuodessa, tehdään pakollinen käynti pyhäinpäivänä. Pyhäinpäivän nimi oli aikaisemmin pyhäinmiestenpäivä, ja silloin muistettiin erilaisia suojelupyhimyksiä. Suojelupyhimysten uskottiin olevan sanansaattajia tavallisten ihmisten ja jumalten välillä. Suojelupyhimyksiltä rukoiltiin suojelua ja niille annettiin ruokaa lahjaksi.
Pyhäinpäivän ruokailut
Pyhäinpäivänä ruokapöytään katetaan paistia, pataruokia ja makeita jälkiruokia. Alkoholia nautitaan sivistyneesti ruokajuomana, mutta muuten pullot jäävät perinteen mukaan Alkon hyllyyn. Kirkossa käyvät kuulevat pyhäinpäivän hartaudessa sinä vuonna kuolleiden vainajien nimet. Monesti omaiset menevät silloin hartauteen, vaikka muuten eivät kävisi kirkossa säännöllisesti. Anglosaksisissa maissa vietettävä pyhäinpäivän aatto, Halloween, on saanut jalansijaa myös meidän perinteenämme. Sitä juhlitaan lokakuun viimeisenä viikonloppuna. Karkki tai kepponen -kiertely ei ole vielä kuitenkaan yleistynyt meillä. Halloweenia vietetään naamiaisten muodossa ja aikuisetkin pukeutuvat useimmiten mustiin asuihin. Noidat, velhot ja muut pelottavat hahmot liikkuvat iltaisin ja suuntaavat yökerhoihin juhlimaan. Entisajan kekriperinne on sulautunut pyhäinpäivän viettoon. Kekriä vietettiin sadonkorjuukauden päättymisjuhlana. Silloin kasvatettuja tuotteita oli runsaasti sekä ystäville ja tuttaville tarjottiin aterioita, eikä kukaan jäänyt nälkäiseksi.